viikonloppu

Finlandês

Substantivo

vii.kon.lop.pu

fim-de-semana, final de semana

Declinação

Substantivo do grupo 1 (–u)

Caso		Singular	Plural
Gramaticais	Nominativo	viikonloppu	viikonloput
	Genitivo	viikonlopun	viikonloppujen
	Partitivo	viikonloppua	viikonloppuja
	Acusativo	viikonloppu viikonlopun	viikonloput
Locativos internos	Inessivo	viikonlopussa	viikonlopuissa
	Elativo	viikonlopusta	viikonlopuista
	Ilativo	viikonloppuun	viikonloppuihin
Locativos externos	Adessivo	viikonlopulla	viikonlopuilla
	Ablativo	viikonlopulta	viikonlopuilta
	Alativo	viikonlopulle	viikonlopuille
Marginais	Essivo	viikonloppuna	viikonloppuina
	Translativo	viikonlopuksi	viikonlopuiksi
	Instrutivo	–	viikonlopuin
	Abessivo	viikonloputta	viikonlopuitta
	Comitativo	–	viikonloppuine-

Etimologia

De viikon, genitivo de viikko ("semana") + loppu ("fim", "final").

Pronúncia

AFI: /ˈʋiː.kːo̞.lo̞.pːu/
X-SAMPA: /"v\i:.k:o_o.lo_o.p:u/

Ver também

Referências